Kysymyksestä voi päätellä, että kyseessä on vanha talo, jossa ulkoseinän eristysominaisuus on nykyisiin vaatimuksiin verrattuna vaatimaton. Kunnollisesti tehty parannustyö ja tuntuva lisäeriste antaa paremman hyödyn tehdylle työlle. Ellei laudoitusta poisteta purutäytteinen seinä päästää enemmän tai vähemmän kylmää ilmaa lämmöneristeen ja ulkovuorin välistä rakenteeseen.
"Tuuletuksen" pääsy ulkoseinäeristeen sisään huonontaa lisäeristeellä aikaansaadun edun. Tuulensuojalevy olisi asennettava tiiviisti suoraan lämmöneristeen päälle.

Ylirakennusmestari Mikko Tyrylahti, RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

Eikö eristettä voisi asentaa sisäpuolelle? Ulkopuolelle asennettu eriste on sään "armoilla" ellei sitä suojata, mikä tekee rakenteesta paksun. Tuuletetun alapohjan lämpötilan nostaminen parantaa tilan kosteusteknistä toimivuutta myönteiseen suuntaan. Näin homehtumisvaara pienenee. Myös alapohjan lämpimyyden paraneminen on myönteinen tekijä. Oikeasta tuuletustilan ilmanvaihdosta on myös huolehdittava.

Ylirakennusmestari Mikko Tyrylahti, RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

Kyllä voi. Rautakaupasta saa sellaista kiinnityslaastia tai -liimaa, jolla laatat pysyvät jo olemassa olevissa laatoissa. En kuitenkaan suosittele uusien laattojen kiinnittämistä vanhojen päälle. Jos kyseessä on pesualtaan takana olevan seinämän keraamiset laatat, esimerkiksi yhteensä 3 x 8 = 24 kpl, lopputulos ei näytä hyvältä. Laatat tulevat entistä enemmän koholle seinäpinnasta. Lisäksi olemassa olevan laatoituksen kiinnitys saattaa olla heikentynyt, jolloin laatoitus saattaa irrota osittain tai jopa kokonaan.

Ylirakennusmestari Mikko Tyrylahti, RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

Jos kysyjä aikoo purkaa lattian, lisätä eristettä ja kiinnittää lattian uudelleen tai uusia myös lattiapäällysteen samalla kertaa, suosittelen selluvillan käyttöä purujen lisänä. Se sopii paremmin purujen kanssa ja toimii tilanteessa, jossa purutäyte on voinut painua ja muodostaa siten tyhjää tilaa. Näin menettelemällä on mahdollista tarkistaa ja korjata myös ilmavuodot. Suosittelen siis olemassaolevan pintalattian purkamista ja purujen poistamista. Tämän jälkeen kannattajien kunto tarkistetaan. Sitten asennetaan purut ja tarvittava lisäeriste. Muista huomioida ilmatiiveys! Tämän jälkeen asennetaan lattiapäällyste.

Ylirakennusmestari Mikko Tyrylahti, RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

"Lautaparketti asennetaan betonilattian päälle valmistajan ohjeiden mukaan. Uuden betonilattian päälle, joka ei ole vielä lopullisesti kuiva, mutta kuitenkin päällystyskelpoinen, asennetaan muovirakenteinen ´kuplapehmuste´.

Vanhaan taloon, joka on jo täysin kuiva, voidaan lattian päälle asentaa lattialaudan valmistajan suosittelema tekstiilipehmuste. Lankkulattian asentaminen vaatii paikan päällä tutustumisen jälkeen annettavat ohjeet.

Ennen päällystämiseen ryhtymistä on ehdottomasti varmistauduttava alustan kosteudesta, joka saa olla enintään lattian valmistajan ohjeiden mukainen. Ovea voidaan jonkin verran lyhentää. Määrä riippuu tarpeesta ja oven rakenteesta.”

Mikko Tyrylahti, ylirakennusmestari,  RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

"Tällaisessa tapauksessa tulee  mieleen, että kosteuden ja maapohjan tuoksun aiheuttajat on poistettava ensin ja sen jälkeen on vauriot korjattava rakenteiden kuivatusta unohtamatta. Tuulettuvan alapohjan ontelolaattojen alapinnassa olevat vesipisarat ovat yleensä useamman syyn summa. Ne saattavat johtua seuraavista asioista:

1. Rakennuksen alla oleva perusmaa on epätasainen ja perusmaa ei vietä vähintään kaltevuudessa 1:50 kaivannon pohjaa alemmaksi sijoitettuun salaojajärjestelmään kohti. Vettä  esiintyy alapohjan alla painanteissa ja kuopissa.
2. Salaojaputket eivät vietä tasaisesti salaojakaivoihin päin vähintään kaltevuudella 1:200 ja mieluummin kaltevuudella 1:100.
3. Salaojajärjestelmä on vaurioitunut tai putkistossa on tukkeuma.
4. Salaojituskerroksiin käytetty kiviaines ei täytä salaojituskerroksille asetettuja vaatimuksia.
5. Ryömintätila on matalampi kuin 60 senttimetriä.
6. Ulkoilmaan rajoittuvien tuuletusaukkojen ja -putkien lukumäärä ei ole riittävä tuulettuvan alapohjarakenteiden kuivana pitämiseksi.
7. Pihan kallistus on rakennuksen vierellä kohti rakennusta, jolloin pintavedet johtuvat alapohjaan.
8. Sade- ja rännivesiä ei ole johdettu asianmukaisesti rakennuksesta poispäin.
9. Alapohjan maaperä on muuta kuin karkeaa kiviainesta eli esimerkiksi savi tai multa pitää alapohjaa kosteana tuuletuksesta huolimatta.

Edellä mainitut ovat yleisiä syitä tuulettuvan alapohjan kosteana pysymiselle. Suosittelen, että tehdyn kosteusmittauksen lisäksi paikan päälle tilataan rakennusalan asiantuntija, joka voi arvioida kokonaisuuden ja tehdä korjaustyöselityksen alapohjan liiallisen kosteuden aiheuttajien eliminoimiseksi. On myös syytä tutkia, että kosteus ei ole levinnyt laajemmalle rakenteisiin, vaan rajoittuu alapohjan onteloiden alapintaan."

Seppo Rosendahl, rakennusmestari, RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

”Eristämisen voi tehdä Ekovillalla ja puruja tai kutterinlastuja ei  tarvitse poistaa edellyttäen, että purut  tai kutterinlastut ovat kuivia ja homeettomia. Jos kutterinlastut ovat huonokuntoisia tai niissä esiintyy kosteutta ja homekasvustoa, niin tällaisessa tapauksessa purut tai kutterinlastut on syytä poistaa.

Ennen selluvillan asentamista on varmistettava, että
– mahdolliset tekniset eristeet ovat asianmukaisesti mahdollisten putkien ympärillä, ja että eristeet on sidottu asianmukaisesti ja luotettavasti.
– yläpohjan läpi menevät läpiviennit ovat tiiviit, ettei lämmin vesihöyry pääse kulkeutumaan ullakkotilaan ja kondensoitumaan kylmiä pintoja vasten tiivistyen vesipisaroiksi ja aiheuttaen kosteusvaurioita.
– vesikatto on katteen ja aluskatteen osalta ehjä ja kaikilta osin toimiva.
– vesikaton pellitykset ja runkorakenteet ovat kunnossa.

Selluvillan asennuksen aikana pitää huolehtia siitä, ettei lisäeristyksellä tukita räystäsrakoja ei muitakaan yläpohjan tuuletusreittejä.

Seppo Rosendahl,  rakennusmestari, RKL-Raadin hyväksymä rakennusasiantuntija

"Tiilikatteen voi vaihtaa peltiin teknisenä kysymyksenä, mikäli ulkonäköseikat eivät aseta estettä. Tiilikate ja vanhat ruoteet puretaan kannattajiin eli kattotuoleihin asti. Kattotuoleihin kiinnitetään vettä pitävä aluskatemuovi ja kannattajien kohdalle kiinnitetään 50 x 50 mm:n korokkeet. Korokkeiden päälle kiinnitetään peltikaton aluslaudoitus, jonka vahvuus riippuu kannattajien etäisyydestä toisiinsa. Laudoitus tehdään tavallisesti noin 50 mm:n raoilla. Räystäät laudoitetaan umpeen, samoin päätyräystäät ja lappeet noin puoli metriä harjalta alaspäin sekä piippujen ympäristöt ja katon taitteet (jiirit). Näin katteen ja aluskatteen väliin muodostuu tuuletusväli (50 mm). Peltikaton rakenteista on olemassa myös RT-kortti.
Ullakkotilaan voi tulla kosteutta välipohjan kostean sisäilman ilmavuotojen johdosta, joka edelleen voi tiivistyä kylmään aluskatteeseen. Ullakon tuuletuksen on oltava riittävä jotta ullakon ilma ei sisällä vesihöyryä haitallisesti ja että ullakon lämpötila ei aiheuta lumen sulamista vesikatolla. vesikatteen lämpenemisestä johtuen. Edellä mainittu lumen sulamisvesi voi jäätyä räystäällä aiheuttaen vuodon vesikatteeseen.
Toimiva tuuletus pitää siis olla vesikatteen ja aluskatteen välissä sekä ullakolla. Milloin on kysymyksessä yhteinen yläpohja- ja vesikattorakenne on toimivan tuuletusvälin oltava vähintään 100 mm. Lämmöneristeen suojalevy voi olla esimerkiksi huokoista kuitulevyä."
Ylirakennusmestari, RKL-Raadin hyväksymä asiantuntija Mikko Tyrylahti

Asiantuntijamme haluaa huomauttaa myös, että ensin kannattaa selvittää miksi tiili halutaan vaihtaa toiseen materiaalin ja varmistaa rakennusvalvontaviranomaisilta tarvitaanko rakennus- vai toimenpidelupaa. Kun nämä on selvitetty ja materiaali päätetään vaihtaa, materiaali voidaan vaihtaa yllä olevan periaatteen mukaan.
"Kattotiilen alla on aina käytettävä aluskatetta (tässä tapauksessa aluskate on ollut todennäköisesti ns. kovalevy tai vastaava) koska tiilikate ei ole sellaisenaan vesitiivis.
En suosittelisi tiilen vaihtamista peltiin, koska sen seurauksena muun muassa rakennuksen ulkonäkö muuttuu, ja silloin tarvitaan muutokseen jonkinasteinen rakennuslupa. Lisäksi peltikatto on sateella normaalisti huomattavasti äänekkäämpi kuin tiili. Peltikatteen alle suositellaan nykyisin melkein aina aluskatetta, koska pellin alapintaan syntyy helposti kondenssipisaroita."
Rakennusmestari RKL-Raadin hyväksymä asiantuntija Jukka Karila

"Suodatin pitää yleensä vaihtaa kerran vuodessa, mutta jos kohteessa tehdään remonttia tai ilmassa on muuten paljon epäpuhtauksia, suodatin on syytä vaihtaa useammin. Jos suodattimen ottaa irti ja se on musta tai siinä on muita värejä, niin on mahdollista, että siihen pesiytynyt myös jokin sieni tai home. Rakenteissa tai materiaaleissa on normaalisti mikrobeja, mutta kaikki mikrobit eivät välttämättä ole haitallisia. Jos epäillään terveydelle haitallisten mikrobien leviämistä sisäilmaan esimerkiksi ilmanvaihtokanavien kautta, on syytä tilata paikalle ammattitaitoinen sisäilma-asiantuntija, joka ottaa tarvittavan näytteen ja varmistaa asian. Ilmahormit on myös puhdistettava ajoittain ja etenkin todettujen kosteusvaurioiden jälkeen."
Rakennusmestari, RKL-Raadin hyväksymä asiantuntija Jukka Karila

"Mikäli tapetti on aikanaan kiinnitetty tapettiliisterillä, se irtoaa kostuttamalla tapetin pinta. Mutta se on todennäköisesti kiinnitetty liimalla, jolloin sen poistaminen ei todennäköisesti onnistu kuin mekaanisesti eli väkisin repimällä. Jälkimmäisessä tapauksessa joudutaan ennen uuden tapetin kiinnitystä pohja tasoittamaan oikaisulaastilla ja/tai asentamalla pintaan uusi ohut, ns. saneerauslevy."
Rakennusmestari, RKL-Raadin hyväksymä asiantuntija Jukka Karila

Ilmanvaihtokanavien tulisi olla joko antistaattista muovia tai kierresaumattua peltikanavaa, joka on sisäpuolelta pestävissä.

Ilmanvaihtokanavat pitää puhdistaa ja desinfioida vähintään kymmenen vuoden välein. Puhdistusluukut on sijoitettava siten, että kanavistoon pääsee käsiksi ja se voidaan puhdistaa.

Asiantuntijana toimitusjohtaja Risto Pääjärvi, Senewa Oy.

Ilmanvaihtomäärän pitää olla sellainen, että jokaisessa huoneessa ilma vaihtuu uudeksi joka toinen tunti.

Esilämmitetyn tuloilman pitäisi saada huoneessa aikaan huuhteluvaikutus lattiasta kattoon. Kuolleita alueita ei saa jäädä.

Ilmanvaihtoon on kiinnitettävä erityistä huomiota keittiössä, jossa säädöt ja ilmanvaihtoon liittyvät koneet ovat usein vajavaisia. Keittiössä pitää olla oma poistoilmanvaihto, mitä käytetään, kun työskennellään liedellä. Tätä poistoilmanvaihtoa ei liitetä muuhun yleisilmanvaihtoon. Keittiössä on tämän lisäksi oltava yleisilmanvaihtoon liitetty poistoilmanvaihto.

Ideaalinen huoneistoon puhallettavan ilman lämpötila on seitsemäntoista astetta. Jos tuloilman lämpötila on liian korkea, ei ilma laskeudu oleskelutasolle vaan se pysyttelee katon rajassa. Ilman tulee valua hitaasti huoneeseen ja huoneesta toiseen.

Parhaan mahdollisen ilmanvaihdon pääperiaatteena on, että ilmanvaihtokanavissa käytetään pieniä nopeuksia, käytännössä alle kolme metriä sekunnissa. Hyvä nyrkkisääntö on, että huoneistojn jokaisessa huoneessa pitäisi olla vähintään yksi ilmanvaihtoventtiili.

Asiantuntijana toimitusjohtaja Risto Pääjärvi, Senewa Oy

Kaikista materiaaleista voidaan rakentaa tiivis talo. Oulun asuntomessuilla mitattiin talojen ilmanpitävyys painekokeella. Tiiveimmäksi osoittautui talo nimeltä Laivakello, joka on puurunkoinen talo.

Asiantuntijana toimitusjohtaja Petri Heino, Puuinfo Oy

Uuden maalämpöpumpun ostajan ei yleensä tarvitse tehdä tai teettää laitteelleen ensimmäiseen kymmeneen vuoteen mitään.

Alle 10-vuotiaissa pumpuissa mahdollisesti tarvittava huolto on lähinnä suodatinten puhdistusta. Ne saattavat mennä tukkoon erityisesti saneerauskohteissa, jossa vanhaan lämmitysjärjestelmään on jo kertynyt likaa. Jos näin käy, pumppu hälyttää ja korjaaja kutsutaan paikalle.

Tämä huoltotoimenpide on kuitenkin mahdollista tehdä myös itse vaikka puhelinopastuksella. Kysymys ei ole sen vaikeammasta asiasta kuin vaikkapa kuivatusrummun suodattimen puhdistuksesta.

Asiantuntijana Jussi Hirvonen, Lämpöpumput Oy

Jos halutaan käyttää hyväksi rakennuksessa olevia vanhoja hormeja, on varmistettava, että hormit vastaavat nykyisiä rakennusmääräyksiä kunnoltaan ja paloturvallisuudeltaan.

Tulisijan valinnassa on huomioitava myös hormin koko. Liian pieneen hormiin asennettu tulisija ei tule koskaan toimimaan kunnolla.

Asiantuntijana Esko Penttinen, Nuohousalan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja

Suomessa on noin 1,3 miljoonaa tulisijaa. Puun pienpoltto tuottanee yhtä paljon hiukkasia kuin liikenne. Toisaalta puun polton hiukkasten laatu on ilmeisesti vähemmän vaarallista.

Avotakassa puuta on mahdotonta polttaa puhtaasti. Tässä tapahtuu sama ilmiö kuin avotulella metsässä: sekaan pääsee liiaksi jäähdyttävää ilmaa, jolloin palamislämpötila on liian matala. Varaavat tulisijat taas ovat pääsääntöisesti ympäristöystävällisiä lämmittäjiä.

Suurin syy päästöihin on juuri siinä, että puuta poltetaan väärin eli paloilmaa annetaan liikaa tai liian vähän. Kummassakin tapauksessa puu palaa epätäydellisesti. Puu ei pala myöskään kosteana kunnolla. Väärän polttotavan näkee omin silmin: piipusta työntyy taivaalle mustaa, nokista savua.

Oikealla sytytyksellä, varaavalla takalla ja maltilla voidaan tulisijojen käytössä pienentää haitallisia päästöjä.

Asiantuntijana arkkitehti, tulisijatutkija Heikki Hyytiäinen

1. Tarkista rakenteiden kunto.

Vanhan kylpyhuoneen saneerauksessa pitää ensimmäiseksi varmistua siitä, että talon rakenteet ovat kuivat ja terveet. Jos merkkejä kosteusvaurioista löytyy, syyt niihin pitää selvittää ja ongelmat korjata ennen työn jatkamista. Varminta on selvittää rakenteiden kosteus mittaamalla.

2. Tee lattiaan riittävä kallistus.

Kylpyhuoneen lattiaan pitää aina tehdä kallistus, jotta vesi valuu lattiakaivoon eikä jää lattialle lillumaan tai päädy rakenteisiin tai asuintiloihin. Rakennusmääräysten mukaan kallistuksen tulee olla vähintään 1:100 eli sentti metrin matkalla, lattiakaivon lähellä 1:80. Itse suosittelen kuitenkin kaivon lähelle 1:50 kaatoa ja myös koko lattian alueelle minimimääräystä jyrkempää kallistusta. 1:100 kallistus saatta hävitä, jos levittää kiinnityslaastia huolimattomasti.

Lattian kallistus voidaan tehdä betonilla tai tasoitteella. Jos lattia on levyrakenteinen, kallistus voidaan tehdä myös koolaamalla ja levyillä.

3. Eristä rakenteet vedeltä.

Vedeneristys on kylpyhuoneremontin kriittisin vaihe. Suosittelisin työhön märkätila-asentajaa, joka on saanut vedeneristyskoulutuksen ja jolla on esittää siitä mynnettävä sertifikaatti. Monet vedeneristysmateriaalien valmistajat ovat hakeneet tuotteilleen vapaaehtoisen sertifioinnin VTT:ltä.

Vedeneristysmateriaalien tulee soveltua käytettäviksi yhdessä. Yhteensopimattomia materiaaleja käytettäessä eristys ei välttämättä onnistu tai esimerkiksi kiinnityslaasti ei tartu eristeeseen.

Eristettävälle pinnalle levitetään yleensä ensiksi nestemäinen praimeri eli pohjuste, jonka päälle levitetään vedeneristysmassaa.

Nurkkiin, lattian ja seinien liitoksiin, levylitoksiin, kaivojen ympärille ja läpivienteihin laitetaan vahvikekangasnauhaa. Nauha tiivistää rakenteiden väliset raot ja vähentää eristyksen rikkoutumisen vaaraa, jos rakenteet sattuisivat vähän elämään. Vahvikekankaan päälle levitetään eristemassa kerros tai kaksi.

Erityisen tarkkana pitää olla läpivientein ja lattiakaivon eristämisessä.

Asiantuntijana arviointipäällikkö Liisa Rautiainen, VTT

Rakennusviranomaisten puoleen on käännyttävä aina, kun pientalon pohja tai sisätilojen käyttötarkoitus muuttuu. Lupa tarvitaan myös kuivaan tilaan, vaikka vesipisteiden ja ikkunoiden paikkoja ei muutettaisi. Rakennuslaki on tässä asiassa varsin ehdoton.

Viranomaisten on tehtävä tarvittavat piirustukset ja myönnettävä lupa muutokselle. Talon tietojen täytyy olla ajan tasalla jo pelkästään tilastointia varten.

Keittiön remontointiin lupaa ei välttämättä tarvita, jos veisipisteet pysyvät entisillä paikoillaan.

Lupaa voi hakea myös jälkikäteen. Asioita hoitavat kunnan rakennusviranomaiset, käytännössä rakennusvalvoja.

Asiantuntijana arkkitehti ja rakennustekniikan opettaja Pekka Tommila

Avaimet käteen -ilmaus kuulostaa vähän harhaanjohtavalle, sillä kodinostajalle jää aina jotakin tekemistä. 

Muurametalot käyttää käsitettä valmiskoti. Talot toimitetaan loppusiivousta vaille valmiina ja sisustettuina, ja yritys tekee myös perustukset.

Ostajan on kuitenkin itse hankittava tontti ja teetettävä maatyöt eli siorapatja perustuksia varten, routaeristykset sekä vesi-, viemäri- ja sähköliittymien hankinnat.

Lisäksi ostajan on hyvä olla läsnä yhteisissä kokouksissa työmaalla, hyväksymässä kulloinkin tehtävät raktaisut. Näin varmistamme sen, että ostaja saa juurisitä, mitä on tilannut.

Mauri Katajala, Muurametalot

Muuttovalmis on parempi termi. Moni rakennuttaja haluaa osallistua projketiin pienimuotoisesti myös vaiheissa, jolloin se ei ole välttämätöntä. Olemalla mukana rakennuttaja valvoo rakentamista ja tutustuu samalla rakenteisiin. Hän näkee, miten talo valmistuu ja missä on mitäkin tekniikkaa. Tiedot auttava siinä vaiheessa, kun kodin huoltaminen tulee ajankohtaiseksi.

Jukka Vaaramo, Kastelli-talot

Teijo-talot valmistaa pienrakennuksia, jotka toimitetaan ostajalle täysin käyttöönottovalmiina. Kun Teijo-talo perustuksineen saapuu tontille, kaikki sisäpinnat ovat tapetteja ja kodinkoneita myöten paikoillaan. Myös perustus tulee talon mukana.

Rakennuslupien ja naapureiden kuulemisen lisäksi ostajan on huoldehittava tontin maatyöt sekä vesi,-viemäri- ja sähköliitäntöjen vedot ja kytekntä talon saavuttua tontille. Taloa varten tontille on urakoitava tiivis sorapeti. Kuljetuksen jälkeen on asennettava vielä rännit ja tikkaat, sillä kuljetuksen aiknana ne eivät ole paikoillaan.

Mari Ojanen, Teijo-talot

Asiakkaan huolehdittavaksi jäävät tontin ja vastaavan työnjohtajan hankinta, rakennuslupa- ja liittymismaksujen hoitaminen sekä nurmikot ja istutukset.

Esa Voutilainen, Finndomo

Arkkitehtuurilla on energiatehokkuudessa väliä. Mitä yksinkertaisempi muoto talolla on, sitä vähemmän energiaa kuluu. Kaikenaliset erkkerit, ulokkeet ja muut ulkopinta-alaa maksimoivat muodot huonontavat rakennuksen energiatehokkuutta. Toisaalta myös viihtyisyys ja kauneus pitää muistaa.

Ikkuna on energiatehokkuuden kannalta kuin reikä seinässä.   Ikkunan kannattaa olla hyvin eristetty - jo lämpöviihtyvyyden kannalta huonosti eristävät ikkunat ovat ikäviä.  Hyväkin ikkuna on kuitenkin eristävyydeltään vain 25 prosenttia seinän eristävyydestä.

Rakennusmateriaalien välillä ei energiatehokkuuden osalta ole valtavia eroja. Yleensä tiili ja kivi kestävät säätä paremmin, mutta myös puujulkisivu kestää kymmenen vuotta ilman huoltoa.

Massiivisuuden merkityksestä on kuitenkin joitakin harhakuvitelmia. Siitä on iloa vain, jos sitä on hyödynnetty oikein. Massiivisen rakenteen lämpösykli on hidas. Käy helposti niin, että erityisesti kuumaan aikaan se lämpenee hitaastoi ja luovuttaa sitten pitkään liikaa lämpöä.

Valitsisin rakennusmateriaalin enemmän omien ulkonäkömieltymysten mukaan, sillä hyvä eristäminen on tärkeämpää kuin rakennusmateriaali.

Asiantuntijana erikoistutkija Miimu Airaksinen, VTT